Hyvät naiset ja herrat, arvoisat taiteen ystävät

Suomalaisen muotoilun kerääjänä olen erityisen ilahtunut siitä, että kokoelmastani esitellään Teille tänään juuri Tapio Wirkkalan osiota, ja juuri täällä Suomen Lasimuseossa suomalaisen lasitaiteen mekassa. Viimeksi viime vuoden marraskuussa minulla oli kunnia olla esittelemässä yhdessä johtaja Heikki Matiskaisen tiimin kanssa suomalaista lasitaidetta yhteisnäyttelyssämme Tokion Suntory Museum of Art -museossa Japanissa! Täällä Suomen Lasimuseossa on vastaavasti esitelty melko täsmälleen pari vuotta sitten kokoelmani Kaj Franck -osiota Kaj Franckin 100-vuotis juhlanäyttelyssä. Iloitsen, että yhteistyöni Suomen Lasimuseon kanssa näin hienolla tavalla saa tänään jatkoa.

Suomalaisen muotoilun historia on täynnä innovaattoreita, mutta en varmaan ole yksin todetessani, että juuri Tapio Wirkkalan työ todella ansaitsee sen sankarillisen sädekehän, jonka historia on hänen ylleen langettanut. Tuskin kukaan muu on tarttunut eri materiaaleihin yhtä ennakkoluulottomasti kuin Wirkkala; tuskin kukaan muu on luonut yhtä monipuolisen tuotannon kuin hän. Tässä näyttelyssä pääsemme tutustumaan Wirkkalan saavutuksiin ennen kaikkea lasin modernina taitajana, mutta myös hopean uudistajana, mikä usein unohdetaan kun puhutaan suomalaisesta muotoilusta.

Kansainvälisesti Wirkkala oli, ja on nähdäkseni yhä edelleen, suomalaisen muotoilun selkeästi suurin tähti. Häntä voisi kenties verrata Akseli Gallen-Kallelaan kuvataiteen puolella. Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa kaivattiin suuria tekoja, aivan kuten 1900-luvun vaihteen sortokausien Suomessa. Molemmissa hahmoissa – Gallen-Kallelassa ja Wirkkalassa – on jotain jylhää, vankkaa ja vaikuttavaa. Molemmat olivat isoja miehiä, kirjaimellisesti ja varsinkin kuvaannollisesti.

Silti Wirkkalan tärkein anti muotoilussa on herkkyys; hän jos kukaan ymmärsi pienten yksityiskohtien päälle. Wirkkala oli ennen kaikkea taiteilija. Mutta parhaat taiteilijat ovat väistämättä moniosaajia ja kun Wirkkalasta on kysymys, hänestä tulevat esille myös teknikon lahjat. Tämän näkee, kun tutkii Wirkkalan lasi-, vaneri- ja hopeaesineitä. Niiden jännittävät muotoratkaisut eivät olisi mahdollisia ilman poikkeuksellisen syvällistä materiaalin ja tekniikoiden tuntemusta.

Muotoiluun liittyvän kaupallisen puolen Wirkkala jätti kuitenkin suosiolla muille. Itse kaupallisen puolen edustajana ymmärrän, että joskus on paras antaa innovaatioiden kehkeytyä rauhassa, välittämättä siitä, kuinka ”myyviä” ne loppujen lopuksi ovat. Olen ymmärtänyt, että Wirkkalalle annettiin täydellinen työrauha taiteilijana, ja tästä meidän sukupolvellamme tässä ajassa olisi mielestäni opittavaa.

Wirkkala viihtyi luonnossa etenkin vanhoina päivinään, ja myös tämä piirre tekee hänestä erityisen läheisen meille suomalaisille. Pohjoiskarjalaisen maatilan poikana saan edelleen voimaa, kun koettelen kotonani Pyhäselän rannalla Mulonniemen jäitä kevättalvella tai samoilen kesäisessä metsässä. Omakohtaisesti kerrottuna tuon esille erään unohtumattoman vahvan kokemukseni, joka liittyy Wirkkalan Pilkkiavanto-nimisen teoksen hankintaan. Siitä on jo runsaat 15 vuotta kun olin onnistunut hankkimaan Wirkkalan kyseisen teoksen ja samaisena talvena tyttärieni ollessa kouluikäisyyden kynnyksellä me kirjaimellisesti konttasimme eräänäkin kevätaurinkoisena sunnuntaipäivänä Pyhäselän jäällä ja vertailimme Wirkkalan luomaa Pilkkiavantoa luonnon luoman pilkkiavannon muotokieleen. Vielä nytkin jälkeenpäin voin vain ihastellen todeta; ne olivat kuin kaksi marjaa. Leika-kamerallaan Wirkkala tallensi luontokokemuksiaan ja sitten hän mestarillisesti ikuisti meille luontokielen aitouden elämyksen lukuisissa töissään, kuten äsken mainittu Pilkkiavanto, Kanttarelli, Paadari, Kierre, Pyörre, Jäkälä jne.  Luonnonkokemus on jotain, jota ei parane selittää, se vain on. Wirkkala onnistui tallentamaan lasiin juuri tuon selittämättömän tekijän, joka antaa meille kaikille voimaa.

Arvoisat taiteen ystävät. Haluan omalta osaltani toivottaa Teille tänään antoisaa ja nautinnollista design-taidekokoemusta Tapio Wirkkalan opastamalla matkalla takaisin Suomen luontoon. Samalla haluan kiittää Suomen Lasimuseota erityisesti toimitusjohtaja Heikki Matiskaista ja hänen tiimiään mm. intendentti Kaisa Koivistoa ja kaikkia Teitä muita, jotka olette erikoisosaamisellanne mahdollistaneet tämän hienon näyttelyn. Samalla käytän tilaisuuden hyväkseni toivottamalla Teille kaikille hyvää alkavaa Suomen kesää ja suomalaisia kesäisiä luontonautintoja pian myös livenä. Kiitoksia!